Skip directly to content

Punkki eli puutiainen

Puutiainen, tutummin punkki, on hämähäkkieläimiin kuuluva pieni niveljalkainen. Punkki viihtyy parhaiten kosteilla ja metsäisillä alueilla, joissa on tiheä aluskasvillisuus.

Punkin elinikä on 2–4 vuotta, ja se kehittyy muutaman kymmenesosamillimetrin kokoisesta toukasta 3–4 millimetrin aikuiskokoon.

Puutiainen tarvitsee verta kehittyäkseen

Puutiainen käy elämänsä aikana läpi kolme eri kehitysvaihetta: larvasta eli toukasta nymfiksi ja sen jälkeen aikuiseksi. Jokaisessa vaiheessa se tarvitsee veriaterian kehittyäkseen edelleen. Suomen ilmastossa kehitys vaiheesta toiseen kestää noin vuoden.

Punkki tarvitsee lämpöä ja kosteutta

Punkit aktivoituvat, kun ulkolämpötila on päivällä yli +5°C. Punkkikausi kestää meillä Suomessa yleensä huhtikuusta lokakuun loppuun. Ensimmäiset puutiaiset voivat olla hereillä jo hyvinkin varhain, havaintoja on tehty jopa helmikuussa. Lämpimämmässä Keski-Euroopassa puutiaiskausi on pidempi.

Ollessaan aktiivinen punkki odottaa kasvillisuuden seassa, esimerkiksi ruohonkorrella 10–20 sentin korkeudella maanpinnasta, että sopiva eläin kulkee ohi. Tyypillisiä isäntäeläimiä punkille ovat hiiret ja myyrät, mutta myös suuret nisäkkäät, ja joskus ihminen. Verta imevillä Ixodes –suvun puutiaisilla ei ole silmiä. Ne tunnustelevat eturaajoissaan olevan erityisen elimen avulla ympäristöään ja aistivat sen avulla hiilidioksidia, hajuja sekä liikettä. Punkki tarttuu etujaloillaan ohikulkevaan uhriinsa.

Punkin purema on huomaamaton

Ihmistä purevat erityisesti nymfit ja aikuiset puutiaiset. Ihminen saa suurimman osan tartunnoista nymfin puremasta. Puremajälki voi olla huomaamaton ja myös oireeton. Nymfin pienen koon (1–2 mm) takia purema jää usein huomaamatta. Vaikka ihoon kiinnittyessään puutiainen vie sahamaisen imukärsänsä ihon läpi ja kiinnittyy tiukasti, sen pisto ei tunnu, sillä puutiainen erittää sylkirauhasistaan puuduttavia ja veren hyytymistä estäviä aineita. Jos puutiainen on TBE-viruksen kantaja, se siirtää viruksen syljen mukana saaliiseensa. Punkki saattaa pysyä paikallaan päiviä, jopa yli viikon. Veren hyytymistä estävien aineiden avulla puutiainen saa aikaan pistokohtaan ihon alle pienen verilammikon, josta se imee verta. Siivilöityään tarvitsemansa ravintoaineet se palauttaa punasoluja ja nestettä takaisin, jolloin puutiainen voi tartuttaa isäntäeläimeen, tai ihmiseen, suolistossaan kantamiaan taudinaiheuttajia, kuten borreliaa.

Tee punkkitarkastus

Jos oleskelet alueella, jossa punkkeja esiintyy, tarkista iho päivittäin. Punkki voi ryömiä vartalolla useita tunteja ennen kuin se pureutuu ihoon. Punkki puree lapsia usein ylävartaloon. Erityisesti päänahka ja korvantaustat kannattaa tutkia huolella.

Punkin pureman hoidosta ja oireista voit lukea lisää täältä >>>

 

Miten punkkimääriä mitataan?

Punkkien määrää kartoitetaan vetämällä noin neliömetrin kokoista kangasta maastossa. Vuonna 2012 Turun saaristossa Seilin saarelta löydettiin tällä tavoin tutkimalla havumetsästä jopa 400 ja lehtimetsästä noin 200 punkkia 50 m2 alueelta. Määrä oli moninkertainen edelliseen, vuonna 2002 tehtyyn tutkimukseen verrattuna.

Testimonials

Kun kohtasin punkin frisbeegolf-radalla

Vaihtelevassa maastossa kulkeva frisbeegolf-rata vei Jessen kallioille ja rämekköihin. Kiekkojen lisäksi matkalta mukaan lähti myös puutiainen.

Top testimonials