Skip directly to content

Punkkien elämästä

Rokotebussi on siellä missä sinäkin

Rokotebussit kiertävät Suomessa varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Rokotebussista saat TBE-rokotteen ilman erillistä ajanvarausta. Katso lähin pysäkkisi valitsemalla paikkakuntasi listalta tai katso koko aikataulu täältä. Muutokset aikatauluihin mahdollisia.

Puutiainen tai tutummin punkki on hämähäkkieläimiin kuuluva pieni niveljalkainen. Punkki viihtyy parhaiten kosteilla ja metsäisillä alueilla, joissa on tiheä aluskasvillisuus.

Punkin elinikä on 2–4 vuotta, ja se kehittyy muutaman kymmenesosamillimetrin kokoisesta toukasta 3–4 millimetrin aikuiskokoon.

Puutiainen tarvitsee verta kehittyäkseen

Puutiainen käy elämänsä aikana läpi kolme eri kehitysvaihetta: larvasta eli toukasta nymfiksi ja sen jälkeen aikuiseksi. Jokaisessa vaiheessa se tarvitsee veriaterian kehittyäkseen edelleen. Suomen ilmastossa kehitys vaiheesta toiseen kestää noin vuoden.

Punkki tarvitsee lämpöä ja kosteutta

Puutiainen on aktiivinen vähintään viiden asteen lämpötilassa. Voidaan karkeasti todeta, että puutiaiskausi kestää Suomessa toukokuusta lokakuun loppuun. Vähän lämpimämmässä Keski-Euroopassa puutiaiskausi on pidempi.

Ollessaan aktiivinen punkki odottaa kasvillisuuden seassa, esimerkiksi ruohonkorrella 10–20 sentin korkeudella maanpinnasta, että sopiva eläin kulkee ohi. Tyypillisiä isäntäeläimiä punkille ovat hiiret ja myyrät, mutta myös suuret nisäkkäät ja joskus ihminen. Yleisimmällä punkkilajillamme (Ixodes ricinus) ei ole silmiä. Sen sijaan se tunnustelee eturaajojensa avulla ympäristöään ja aistii niiden avulla hiilidioksidia, hajuja sekä liikettä. Punkki tarttuu etujaloillaan ohikulkevaan uhriinsa.

Punkin purema on huomaamaton

Ihmistä purevat erityisesti nymfit ja aikuiset puutiaiset. Ne myös useimmiten tartuttavat mikrobeja. Ihminen saa suurimman osan tartunnoista nymfin puremasta. Nymfin pienen koon (1–2 mm) takia purema jää usein huomaamatta. Vaikka ihoon kiinnittyessään puutiainen vie sahamaisen imukärsänsä ihon läpi ja kiinnittyy tiukasti, sen kiinnittyminen ei tunnu. Punkki pysyy paikallaan päiviä, jopa yli viikon. Veren hyytymistä estävien aineiden avulla puutiainen saa aikaan pistokohtaan ihon alle pienen verilammikon, josta se imee verta. Siivilöityään tarvitsemansa ravintoaineet se palauttaa punasoluja ja nestettä takaisin, jolloin puutiainen voi tartuttaa isäntäeläimeen, tai ihmiseen, suolistossaan kantamiaan taudinaiheuttajia kuten borreliaa.

Tee punkkitarkastus

Jos oleskelet riskialueella, tarkista iho päivittäin. Punkki voi ryömiä vartalolla useita tunteja ympäriinsä ennen kuin se pureutuu ihoon. Punkki tarttuu lapsilla usein ylävartaloon. Erityisesti päänahka ja korvantaustat kannattaa tutkia huolella.

Kumpi pedoista on vaarallisempi?

On perusteltua sanoa punkkia yhdeksi Suomen vaarallisimmista pedoista, sillä sen välittämät taudit aiheuttavat vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Suomessa yleisin punkin levittämä tauti on borrelioosi, jota vuonna 2015 oli lähes 2000 tapausta. Toinen, harvinaisempi mutta vakavampi sairaus on TBE-viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus, joka vuonna 2015 todettiin 67 potilaalla. Todelliset määrät molempien tartuntojen kohdalla ovat suurempia, sillä tilastoihin päätyvät vain laboratoriotesteissä varmistetut tapaukset.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Suomessa suden ei tiedetä tappaneen tai vahingoittaneen ihmistä vuoden 1882 jälkeen. TBE:hen (puutiaisaivotulehdukseen eli puutiaisaivokuumeeseen) on puolestaan vuonna 2015 menehtynyt kaksi ihmistä.

Miten punkkimääriä mitataan?

Punkkien määrää kartoitetaan vetämällä noin neliömetrin kokoista kangasta maastossa. Vuonna 2012 Turun saaristossa Seilin saarelta löydettiin tällä tavoin tutkimalla havumetsästä jopa 400 ja lehtimetsästä noin 200 punkkia 50 m2 alueelta. Määrä oli moninkertainen edelliseen, vuonna 2002 tehtyyn tutkimukseen verrattuna. 

Testimonials

Pelkäätkö punkin puremaa? – Lue kuinka tehdään punkkitarkastus

Tarkista iho päivittäin. Punkki voi ryömiä useita tunteja ympäriinsä ennen kuin se pureutuu ihoon. Punkki puree lapsia usein ylävartaloon. Tutki myös päänahka ja korvantaustat.

Top testimonials